Apukokki sai haasteen Viivi Westieltä (Hannin lätinöistä), joka on jostain kumman syystä hyvin AK:n näköinen.

"Tämä on koirablogeja kiertänyt haaste, ja teemaltaan paljasta 7 kpl totuutta itsestäsi. Haaste osoitetaan aina koiralle. Eli koirasta 7 totuutta, ja kirjoitettuna, kuten koira itse vastaisi ja kertoisi. "

Apukokki saakoon suunvuoron.

1. Sukuni on melko laaja. Siis nyt en tarkoita noita, jotka minua ruokkii ja ulkoiluttaa. Minä olen synnyttänyt nainen. Minulla on poika, jonka nimi on Pyry. Pyryn syntyessä olin melko vanha ensisynnyttäjä, siis just kohta 4-v. Olin sitä ennen saanut meriittiä kehissä, eli olen Suomen muotovalio. Omassa synnyinkodissani minulla oli viisi sisarusta. Synnyin Kajaanissa. Yksi sisaristani on ollut minulle läheisin. Hänen kanssaan olemme tavanneet monesti. Nyt on pidempi väli. Pyry-poika on ollut joskus minulla hoidossa.

2. Nukun aamupäivisin pitkät päiväunet. Päivällä minusta on mukavaa nukkua Maman untuvatyynyllä, luvan kanssa. Mama on sanonut, että minä olen ainut nainen, joka siinä saa nukkua, jos hän ei ole kotona! Minulla on myös oma tyyny. Se on Papan ja Maman välissä. Yöllä minusta on mukavaa olla Maman peiton alla. Sylissä en viihy, mutta jos joku minut ottaa syliin, lähden kohta jo pois. Olenhan Skotlantilainen arvoni tunteva rotu-rouva!

Alla kuva minusta päiväunilla

3. Papa kysyi joskus, kun olin nuorempi, että milloinkahan minut pitäisi ilmoittaa kouluun. No, minut vapautettiin koulusta, sillä olen hyvin kelpo nainen ilman koulujakin. Poikani, siis Pyry sen sijaan kävi koulua. Sitä ei ehkä ole sopivaa sanoa ääneen, mutta kyllä se siellä koulussa varmasti jotain oppikin.

Alla Pyry lähdössä koulutielle reppu selässä. Kuva valitettavasti vääristää värit, Mama ei osannut oikein...

4. Minä vahdin kiivaasti reviiriäni. Jos fasaani tai rusakko yrittää pihalleni, niin kyllä se saa jalat alleen. Hah haa. Mama huutaa minulle, että fasaani, ja sitten mennään.

5. Vahdin jatkuvasti Mamaa, ei sitä tiedä mitä se milloinkin keksii. Nyt se on ollut kovin rauhallinen monta päivää, kai sitä joku vaivaa. Nukkuukin päivällä, mitä se ei yleensä tee. Mutta sitten kun se sanoo, että:"PITÄISIKÖHÄN", saan jalat alleni. Silloin yleensä leikataan kynnet tai kammataan. Siitä en kauheasti pidä. Yleensä pakenen omaan koppiini, joka on Maman vaatekomeron alimmalla hyllyllä.

6. Kun menen Maman luo ja tökin sitä kirsullani sen pohkeeseen, se melko heti arvaa mitä tarkoitan. Minulle on sanottu että minulla on sisäsyntyinen kello masussa? Aamulla haluan aamupalan kello 8. Iltapalan haluan kello 20, ja kello 12 on tikun aika. Minä oikein kovasti tökkäsen Mamaa jalkaan ja sanon:"HAUUUUN". Sitten se ottaa tikun (Denta Stix:in, vai mikä se nyt on) ja piilottaa sen jonnekin. Yleensä piilotus paikka on kainalo, tai joku muu. En tiedä miksi se haluaa että minä leikin sen kanssa. Just nyt komennan Mamaa nukkumaan, eikö se itse osaa tulla!?! Murisen ja jurputan, että eiköhän se pian tule.

7. Kun lähdemme lenkille, saatan pistää jarrut päälle. Minua kun ei huiputeta kääntymään kovin lyhyen lenkin päätteeksi. Saatan istua tönöttöö tai olla jalat tanassa, että periksi en anna, ettäs sen tiedät!

Tähän haastan seuraavat:

Kettuterroristit

Mimmin koirineen

Tuulen puuskan Lumen emäntänsä kanssa