Hanni lätinöistään antoi minulle hankalan haasteen. Haasteen idea on paljastaa inhokkiruoat. Ihan pakko miettiä, että mitä ne ovat, mutta jotain tulee kuitenkin mieleen. Hannilla ei ihan samat mieltymykset ole kuin minulla. Kala on kaikissa muodoissaan herkullista. Ja usko tai älä Hanni, mutta minusta makaronivelli on hyvää, myös gluteenittomana. Siitä tulee mummo mieleen. No, minulla saattaa olla kieroutunut makumaailma muutenkin. Koulussa muut kirkuivat, kun ruokana oli ohrapuuroa tai velliä, jota myös aivolimaksi kutsuttiin.  Minä söin hyvällä halulla. Keliakiasta tietämättä. Minulla oli siis kansakoulussa hyvät oltavat!

Vielä pitää kertoa juttu, joka miehelleni kävi, kun ikää oli 7-8-v. Pikku-mies oli passitettu kauppaan kissalle keuhkoa ostamaan. No, tuli hänen vuoro ja hän pyysi: "50g henkeä". Se oli liikaa myyjälle, joka räjähti nauramaan ja sanoi, ettei täällä henkiä myydä. Pikku-mies poistui nolona paikalta.

1. Munuaisruoat.

Tämä ensimmäinen on sama kuin Hannilla. Muistot ulottuvat erityisesti tilanteeseen, kun kävin talouskoulua. Sitä ennen minulla ei ollut mitään ajatustakaan "inhota" munuaisia. Satuin olemaan tuona päivänä ns. emännän apulainen.  Meillä oli juuri ennen kalevalanpäivää perinneruokapäivä. Luokkaan tullessa minua odotti munuaisten valmistus. Munuaisista tuli keitettäessä AIVAN KAMALA haju. Se leijui koko talossa. Sittemmin en ole munuaisiin kajonnut. Hauska tilanne oli tämän jälkeen, kun olimme siskoni kanssa kaupassa. Siellä oli laitapuolen kulkija lihatiskillä ennen meitä. Hän osti koko säkillisen munuaisia. Se oli minulle liikaa. Me naurettiin kippurassa siskon kanssa.

2. Kieliruoat

Samaisesta päivästä kuin edellinen juttu, juontaa kammoni kieliin. Kun tulin sinne keittiöön, minua odotti iso puupalju, jossa oli 5 naudankieltä ja 5 porsaankieltä. Minun piti emännän apulaisena ottaa muistaakseni paneeliharja käteen ja pestä kielet siinä paljussa. Yäk. Vieläkin muistan miltä se tuntui. Kielistä on myös aivan toisenlainen muisto ollessani noin 8 vuotias. Isäni työn johdosta jouduimme hotelli Helsinkiin syömään. Ihastellen söin jotain aivan ihanaa, ja se oli kieltä. Ennen talouskoulua saatoin sitä siis syödä.

3. Etanat ja nilviäiset

Etanat eivät kuulu ruokalistaani. En ymmärrä mitä hienoa on syödä limaisen oloisia etanoita, joita joutuu maustamaan reilulla valkosipulivoilla. No, makuasioistahan ei voi kiistellä. Olen toki etanoita ja muutakin eksoottista syönyt, kuten sammakon reisiä.

4. Veri

Veripalttu on hyvää, jos ei ajattele että se on verta. Mutta kun sitä ajattelee kuitenkin. Lapset kun olivat pieniä, he söivät hyvällä halulla niitä. Kun mokomat tulivat isommiksi, veivät minultakin halun niitä syödä. Ja Hannille tiedoksi, niitähän voi tehdä gluteenittomina.=))

5. Mahalaukku

Mahalaukku(keittoa?) tarjotaan ainakin Kyproksella ja ilmeisesti Kreikassakin pääsiäisenä ja ehkäpä muulloinkin. Se on juhlaruokaa. Sitä en käynyt syömässä, kallistakin oli.

 Sitten jatkan tätä muutamille muille, herkkusuille!

Nokke, Kyökkipiika Kati, HerkkuKirppu, Anna-Maria